Sävellajin soinnut: Cis-molli

Sävellajissa Cis-molli (luonnollinen molli) sävelet ovat Cis, Dis, E, Fis, Gis, A ja H ja soinnut C♯m, D♯°, E, F♯m, G♯m, A ja B. Käytännössä V ja vii° tulevat harmonisesta molliasteikosta, jonka johtosävel on His: G♯ (G♯7) ja B♯°. Sävellajimerkintä: 4 ristiä (Fis, Cis, Gis, Dis). Rinnakkaisduuri: E-duuri.

Luonnollinen molli

Sävellajimerkinnän asteikko. Hyvä melodioille, mutta v on molli (G♯m) eikä juuri vedä takaisin tonikaan.

Aste	Kolmisointu	Septimisointu	Funktio
i	C♯m	C♯m7	tonika
ii°	D♯°	D♯m7(♭5)	subdominantti
III	E	E7M	tonika
iv	F♯m	F♯m7	subdominantti
v	G♯m	G♯m7	dominantti
VI	A	A7M	subdominantti
VII	B	B7	dominantti

Jokainen taulukon sointu avaa kitarasivunsa, jossa on kaavio ja ääni.

Harmoninen molli (V7 ja vii°)

7. säveltä korotetaan puoli sävelaskelta (His): V muuttuu duuriksi (G♯, tai G♯7 septimillä) ja vii vähennetyksi (B♯°). Näitä sointuja mollisävellajien kappaleet käyttävät palatakseen tonikaan.

Aste	Kolmisointu	Septimisointu	Funktio
i	C♯m	C♯m(7M)	tonika
ii°	D♯°	D♯m7(♭5)	subdominantti
III+	E+	E7M(♯5)	tonika
iv	F♯m	F♯m7	subdominantti
V	G♯	G♯7	dominantti
VI	A	A7M	subdominantti
vii°	B♯°	B♯°7	dominantti

Melodinen molli

6. ja 7. säveltä korotetaan puoli sävelaskelta: ii muuttuu molliksi (D♯m) ja IV duuriksi (F♯). Yleinen jazzissa ja nousevissa melodioissa.

Aste	Kolmisointu	Septimisointu	Funktio
i	C♯m	C♯m(7M)	tonika
ii	D♯m	D♯m7	subdominantti
III+	E+	E7M(♯5)	tonika
IV	F♯	F♯7	subdominantti
V	G♯	G♯7	dominantti
vi°	A♯°	A♯m7(♭5)	subdominantti
vii°	B♯°	B♯m7(♭5)	dominantti

Sävellajin Cis-molli soinnut pianolla

Mitä kukin sointu tekee

Tonika (C♯m ja E) tuntuu levolta; subdominantti (D♯°, F♯m ja A) etääntyy kotisoinnusta; dominantti (G♯ ja B♯°) rakentaa jännitettä ja haluaa takaisin soinnulle C♯m.

Yleisiä kulkuja sävellajissa Cis-molli

Kuuntele jokainen ja avaa se säestyksessä soittaaksesi mukana.

Andalusialainen kadenssi
i–VII–VI–V

Dramaattinen lasku flamencosta, paljon käytetty rockissa ja latinomusiikissa.
- C♯m
- B
- A
- G♯
Soita se säestyksessä
Mollin perusta
i–iv–V7

Im–IVm–V7: mollisävellajin perusasiat; V7 tuo harmonisen molliasteikon jännitteen.
Soita se säestyksessä
IIm7(♭5)–V7–Im
iiø7–V7–i7

Jazzin ja bolero-musiikin kadenssi mollisävellajissa.
Soita se säestyksessä
Eeppinen mollipop
i–VI–III–VII

Im–♭VI–♭III–♭VII: mahtava kertosäe mollisävellajissa.
- C♯m
- A
- E
- B
Soita se säestyksessä

Rinnakkais- ja samannimiset sävellajit

Rinnakkaisduuri: E-duuri. Molemmilla asteikoilla on samat sävelet ja sama sävellajimerkintä (4 ristiä (Fis, Cis, Gis, Dis)).

Samanniminen sävellaji: Des-duuri, sama tonika ja toinen laji. Niiden välillä vaihtaminen kesken kappaleen muuttaa tunnelmaa kotisäveltä siirtämättä.

Naapurit kvinttiympyrällä: Fis-molli (kvintin alempana) ja Gis-molli (kvintin ylempänä). Moduloiminen niihin kuulostaa luonnolliselta.

Kvinttiympyrä

Cis-molli on korostettu. Myötäpäivään jokainen askel nousee kvintin ja lisää yhden ristin; vastapäivään yhden bemollin. Rinnakkaismollit ovat sisäkehällä. Napauta sävellajia nähdäksesi sen soinnut.

Asteikot ja työkalut: Cis-molli

Cis-luonnollinen molliasteikko kitaralla Cis-harmoninen molliasteikko kitaralla Cis-melodinen molliasteikko kitaralla Transponoi sointutaulukko toiseen sävellajiin Soita sävellajissa Cis-molli helpoilla otteilla: A-molli-otteet, kapotasto 4. nauhalla

Soinnut muissa sävellajeissa

Duurisävellajit

Mollisävellajit

Usein kysytyt kysymykset

Mitkä soinnut kuuluvat sävellajiin Cis-molli?

C♯m, D♯°, E, F♯m, G♯m, A ja B. Septimisointuina: C♯m7, D♯m7(♭5), E7M, F♯m7, G♯m7, A7M ja B7.

Mikä on sävellajin Cis-molli rinnakkaissävellaji?

E-duuri. Molemmilla asteikoilla on samat sävelet ja sama sävellajimerkintä: 4 ristiä (Fis, Cis, Gis, Dis).

Mikä on sävellajin Cis-molli sävellajimerkintä?

Sävellajin Cis-molli merkinnässä on 4 ristiä (Fis, Cis, Gis, Dis).

Miksi V-sointu on duuri sävellajissa Cis-molli?

Luonnollisessa molliasteikossa v-sointu on molli (G♯m) eikä juuri vedä tonikaan. 7. sävelen korottaminen puoli sävelaskelta (His, johtosävel) antaa harmonisen molliasteikon, ja V muuttuu soinnuksi G♯ (G♯7), joka purkautuu voimakkaasti soinnulle C♯m.

Mitkä sointukulut toimivat sävellajissa Cis-molli?

Yleisimmät: i–VII–VI–V: C♯m B A G♯; i–iv–V7: C♯m F♯m G♯7; iiø7–V7–i7: D♯m7(♭5) G♯7 C♯m7; i–VI–III–VII: C♯m A E B.