Sävellajin soinnut: Gis-molli
Sävellajissa Gis-molli (luonnollinen molli) sävelet ovat Gis, Ais, H, Cis, Dis, E ja Fis ja soinnut G♯m, A♯°, B, C♯m, D♯m, E ja F♯. Käytännössä V ja vii° tulevat harmonisesta molliasteikosta, jonka johtosävel on Fisis: D♯ (D♯7) ja F𝄪°. Sävellajimerkintä: 5 ristiä (Fis, Cis, Gis, Dis, Ais). Rinnakkaisduuri: H-duuri.
- Gis
- Ais
- H
- Cis
- Dis
- E
- Fis
Luonnollinen molli
Sävellajimerkinnän asteikko. Hyvä melodioille, mutta v on molli (D♯m) eikä juuri vedä takaisin tonikaan.
| Aste | Kolmisointu | Septimisointu | Funktio |
|---|---|---|---|
| i | G♯m | G♯m7 | tonika |
| ii° | A♯° | A♯m7(♭5) | subdominantti |
| III | B | B7M | tonika |
| iv | C♯m | C♯m7 | subdominantti |
| v | D♯m | D♯m7 | dominantti |
| VI | E | E7M | subdominantti |
| VII | F♯ | F♯7 | dominantti |
Jokainen taulukon sointu avaa kitarasivunsa, jossa on kaavio ja ääni.
Harmoninen molli (V7 ja vii°)
7. säveltä korotetaan puoli sävelaskelta (Fisis): V muuttuu duuriksi (D♯, tai D♯7 septimillä) ja vii vähennetyksi (F𝄪°). Näitä sointuja mollisävellajien kappaleet käyttävät palatakseen tonikaan.
Melodinen molli
6. ja 7. säveltä korotetaan puoli sävelaskelta: ii muuttuu molliksi (A♯m) ja IV duuriksi (C♯). Yleinen jazzissa ja nousevissa melodioissa.
Sävellajin Gis-molli soinnut pianolla
Mitä kukin sointu tekee
Tonika (G♯m ja B) tuntuu levolta; subdominantti (A♯°, C♯m ja E) etääntyy kotisoinnusta; dominantti (D♯ ja F𝄪°) rakentaa jännitettä ja haluaa takaisin soinnulle G♯m.
Yleisiä kulkuja sävellajissa Gis-molli
Kuuntele jokainen ja avaa se säestyksessä soittaaksesi mukana.
-
Andalusialainen kadenssi
i–VII–VI–VDramaattinen lasku flamencosta, paljon käytetty rockissa ja latinomusiikissa.
-
Mollin perusta
i–iv–V7Im–IVm–V7: mollisävellajin perusasiat; V7 tuo harmonisen molliasteikon jännitteen.
-
IIm7(♭5)–V7–Im
iiø7–V7–i7Jazzin ja bolero-musiikin kadenssi mollisävellajissa.
-
Eeppinen mollipop
i–VI–III–VIIIm–♭VI–♭III–♭VII: mahtava kertosäe mollisävellajissa.
Rinnakkais- ja samannimiset sävellajit
Rinnakkaisduuri: H-duuri. Molemmilla asteikoilla on samat sävelet ja sama sävellajimerkintä (5 ristiä (Fis, Cis, Gis, Dis, Ais)).
Samanniminen sävellaji: As-duuri, sama tonika ja toinen laji. Niiden välillä vaihtaminen kesken kappaleen muuttaa tunnelmaa kotisäveltä siirtämättä.
Naapurit kvinttiympyrällä: Cis-molli (kvintin alempana) ja Dis-molli (kvintin ylempänä). Moduloiminen niihin kuulostaa luonnolliselta.
Kvinttiympyrä
Gis-molli on korostettu. Myötäpäivään jokainen askel nousee kvintin ja lisää yhden ristin; vastapäivään yhden bemollin. Rinnakkaismollit ovat sisäkehällä. Napauta sävellajia nähdäksesi sen soinnut.
Asteikot ja työkalut: Gis-molli
Soinnut muissa sävellajeissa
Duurisävellajit
Mollisävellajit
Usein kysytyt kysymykset
Mitkä soinnut kuuluvat sävellajiin Gis-molli?
G♯m, A♯°, B, C♯m, D♯m, E ja F♯. Septimisointuina: G♯m7, A♯m7(♭5), B7M, C♯m7, D♯m7, E7M ja F♯7.
Mikä on sävellajin Gis-molli rinnakkaissävellaji?
H-duuri. Molemmilla asteikoilla on samat sävelet ja sama sävellajimerkintä: 5 ristiä (Fis, Cis, Gis, Dis, Ais).
Mikä on sävellajin Gis-molli sävellajimerkintä?
Sävellajin Gis-molli merkinnässä on 5 ristiä (Fis, Cis, Gis, Dis, Ais).
Miksi V-sointu on duuri sävellajissa Gis-molli?
Luonnollisessa molliasteikossa v-sointu on molli (D♯m) eikä juuri vedä tonikaan. 7. sävelen korottaminen puoli sävelaskelta (Fisis, johtosävel) antaa harmonisen molliasteikon, ja V muuttuu soinnuksi D♯ (D♯7), joka purkautuu voimakkaasti soinnulle G♯m.
Mitkä sointukulut toimivat sävellajissa Gis-molli?
Yleisimmät: i–VII–VI–V: G♯m F♯ E D♯; i–iv–V7: G♯m C♯m D♯7; iiø7–V7–i7: A♯m7(♭5) D♯7 G♯m7; i–VI–III–VII: G♯m E B F♯.