Harmonia
Kaikki, mitä muusikko tarvitsee ymmärtääkseen kappaleen ja vaihtaakseen sen sävellajia: kunkin sävellajin soinnut, sointutaulukko toisessa sävellajissa, oikea kapotastonauha, otelaudalta löytämäsi soinnun nimi ja äänellesi sopiva sävellaji.
- Sävellajin soinnut Kaikkien 24 sävellajin soinnut roomalaisine numeroineen, funktioineen ja kuunneltavine kulkuineen.
- Sointujen transponointi Liitä soinnut ja vaihda sävellajia: soinnut siirtyvät, sanat pysyvät paikoillaan.
- Kapotastotaulukko Laskuri ja taulukko: mitä otteita soittaa ja mihin kapotasto laitetaan.
- Soinnun tunnistus Merkitse sävelet otelaudalle tai koskettimille ja saat soinnun nimen.
- Äänellesi paras sävellaji Kappaleen melodia suhteessa äänialaasi: paras sävellaji laulaa se.
Kunkin sävellajin soinnut
Duurisävellajit
Mollisävellajit
Kvinttiympyrä
Myötäpäivään jokainen askel nousee kvintin ja lisää yhden ristin; vastapäivään yhden bemollin. Rinnakkaismollit ovat sisäkehällä. Napauta sävellajia nähdäksesi sen soinnut.
Usein kysytyt kysymykset
Mitä harmonia on musiikissa?
Se on musiikin osa-alue, joka käsittelee sointuja: mitkä sävelet soivat yhdessä ja miten sointu johtaa seuraavaan. Käytännössä se tarkoittaa kappaleen sävellajin, siihen kuuluvien sointujen (diatoniset soinnut) ja kaiken siirtämisen toiseen sävellajiin tuntemista.
Mitkä ovat sävellajin soinnut?
Seitsemän sointua, jotka rakentuvat sävellajin asteikon sävelistä pinoamalla kolmansia jokaiselle sävelelle. C-duurissa: C, Dm, Em, F, G, Am ja H°. Useimmat suositut kappaleet käyttävät pääasiassa oman sävellajinsa sointuja.
Mihin kvinttiympyrää käytetään?
Se asettaa 12 sävellajia kvintin välein: jokainen askel myötäpäivään lisää yhden ristin sävellajimerkintään. Naapurisävellajeilla on lähes kaikki sävelet yhteisiä, minkä vuoksi moduloiminen niihin kuulostaa luonnolliselta; rinnakkaismollit ovat sisäkehällä.