MetronoTuner
Kitara Standard
fi

Asenna sovellukseksi

Se avautuu koko näytölle kuin sovellus ja toimii ilman verkkoyhteyttä.

  1. Napauta selaimen palkin Jaa-kuvaketta .
  2. Vieritä alas ja napauta ”Lisää Koti-valikkoon” .
  3. Napauta ”Lisää”. Kuvake ilmestyy aloitusnäytölle.

Sävellajin soinnut: D-molli

Sävellajissa D-molli (luonnollinen molli) sävelet ovat D, E, F, G, A, B ja C ja soinnut Dm, E°, F, Gm, Am, B♭ ja C. Käytännössä V ja vii° tulevat harmonisesta molliasteikosta, jonka johtosävel on Cis: A (A7) ja C♯°. Sävellajimerkintä: 1 bemolli (B). Rinnakkaisduuri: F-duuri.

  1. D
  2. E
  3. F
  4. G
  5. A
  6. B
  7. C

Luonnollinen molli

Sävellajimerkinnän asteikko. Hyvä melodioille, mutta v on molli (Am) eikä juuri vedä takaisin tonikaan.

Aste Kolmisointu Septimisointu Funktio
i Dm Dm7 tonika
ii° E° Em7(♭5) subdominantti
III F F7M tonika
iv Gm Gm7 subdominantti
v Am Am7 dominantti
VI B♭ B♭7M subdominantti
VII C C7 dominantti

Jokainen taulukon sointu avaa kitarasivunsa, jossa on kaavio ja ääni.

Harmoninen molli (V7 ja vii°)

7. säveltä korotetaan puoli sävelaskelta (Cis): V muuttuu duuriksi (A, tai A7 septimillä) ja vii vähennetyksi (C♯°). Näitä sointuja mollisävellajien kappaleet käyttävät palatakseen tonikaan.

Aste Kolmisointu Septimisointu Funktio
i Dm Dm(7M) tonika
ii° E° Em7(♭5) subdominantti
III+ F+ F7M(♯5) tonika
iv Gm Gm7 subdominantti
V A A7 dominantti
VI B♭ B♭7M subdominantti
vii° C♯° C♯°7 dominantti

Melodinen molli

6. ja 7. säveltä korotetaan puoli sävelaskelta: ii muuttuu molliksi (Em) ja IV duuriksi (G). Yleinen jazzissa ja nousevissa melodioissa.

Aste Kolmisointu Septimisointu Funktio
i Dm Dm(7M) tonika
ii Em Em7 subdominantti
III+ F+ F7M(♯5) tonika
IV G G7 subdominantti
V A A7 dominantti
vi° B° Bm7(♭5) subdominantti
vii° C♯° C♯m7(♭5) dominantti

Sävellajin D-molli soinnut pianolla

Mitä kukin sointu tekee

Tonika (Dm ja F) tuntuu levolta; subdominantti (E°, Gm ja B♭) etääntyy kotisoinnusta; dominantti (A ja C♯°) rakentaa jännitettä ja haluaa takaisin soinnulle Dm.

Yleisiä kulkuja sävellajissa D-molli

Kuuntele jokainen ja avaa se säestyksessä soittaaksesi mukana.

Rinnakkais- ja samannimiset sävellajit

Rinnakkaisduuri: F-duuri. Molemmilla asteikoilla on samat sävelet ja sama sävellajimerkintä (1 bemolli (B)).

Samanniminen sävellaji: D-duuri, sama tonika ja toinen laji. Niiden välillä vaihtaminen kesken kappaleen muuttaa tunnelmaa kotisäveltä siirtämättä.

Naapurit kvinttiympyrällä: G-molli (kvintin alempana) ja A-molli (kvintin ylempänä). Moduloiminen niihin kuulostaa luonnolliselta.

Kvinttiympyrä

D-molli on korostettu. Myötäpäivään jokainen askel nousee kvintin ja lisää yhden ristin; vastapäivään yhden bemollin. Rinnakkaismollit ovat sisäkehällä. Napauta sävellajia nähdäksesi sen soinnut.

Asteikot ja työkalut: D-molli

D-luonnollinen molliasteikko kitaralla D-harmoninen molliasteikko kitaralla D-melodinen molliasteikko kitaralla Transponoi sointutaulukko toiseen sävellajiin Soita sävellajissa D-molli helpoilla otteilla: A-molli-otteet, kapotasto 5. nauhalla

Soinnut muissa sävellajeissa

Duurisävellajit

Mollisävellajit

Usein kysytyt kysymykset

Mitkä soinnut kuuluvat sävellajiin D-molli?

Dm, E°, F, Gm, Am, B♭ ja C. Septimisointuina: Dm7, Em7(♭5), F7M, Gm7, Am7, B♭7M ja C7.

Mikä on sävellajin D-molli rinnakkaissävellaji?

F-duuri. Molemmilla asteikoilla on samat sävelet ja sama sävellajimerkintä: 1 bemolli (B).

Mikä on sävellajin D-molli sävellajimerkintä?

Sävellajin D-molli merkinnässä on 1 bemolli (B).

Miksi V-sointu on duuri sävellajissa D-molli?

Luonnollisessa molliasteikossa v-sointu on molli (Am) eikä juuri vedä tonikaan. 7. sävelen korottaminen puoli sävelaskelta (Cis, johtosävel) antaa harmonisen molliasteikon, ja V muuttuu soinnuksi A (A7), joka purkautuu voimakkaasti soinnulle Dm.

Mitkä sointukulut toimivat sävellajissa D-molli?

Yleisimmät: i–VII–VI–V: Dm C B♭ A; i–iv–V7: Dm Gm A7; iiø7–V7–i7: Em7(♭5) A7 Dm7; i–VI–III–VII: Dm B♭ F C.