Sävellajin soinnut: B-molli
Sävellajissa B-molli (luonnollinen molli) sävelet ovat B, C, Des, Es, F, Ges ja As ja soinnut B♭m, C°, D♭, E♭m, Fm, G♭ ja A♭. Käytännössä V ja vii° tulevat harmonisesta molliasteikosta, jonka johtosävel on A: F (F7) ja A°. Sävellajimerkintä: 5 bemollia (B, Es, As, Des, Ges). Rinnakkaisduuri: Des-duuri.
- B
- C
- Des
- Es
- F
- Ges
- As
Luonnollinen molli
Sävellajimerkinnän asteikko. Hyvä melodioille, mutta v on molli (Fm) eikä juuri vedä takaisin tonikaan.
| Aste | Kolmisointu | Septimisointu | Funktio |
|---|---|---|---|
| i | B♭m | B♭m7 | tonika |
| ii° | C° | Cm7(♭5) | subdominantti |
| III | D♭ | D♭7M | tonika |
| iv | E♭m | E♭m7 | subdominantti |
| v | Fm | Fm7 | dominantti |
| VI | G♭ | G♭7M | subdominantti |
| VII | A♭ | A♭7 | dominantti |
Jokainen taulukon sointu avaa kitarasivunsa, jossa on kaavio ja ääni.
Harmoninen molli (V7 ja vii°)
7. säveltä korotetaan puoli sävelaskelta (A): V muuttuu duuriksi (F, tai F7 septimillä) ja vii vähennetyksi (A°). Näitä sointuja mollisävellajien kappaleet käyttävät palatakseen tonikaan.
Melodinen molli
6. ja 7. säveltä korotetaan puoli sävelaskelta: ii muuttuu molliksi (Cm) ja IV duuriksi (E♭). Yleinen jazzissa ja nousevissa melodioissa.
Sävellajin B-molli soinnut pianolla
Mitä kukin sointu tekee
Tonika (B♭m ja D♭) tuntuu levolta; subdominantti (C°, E♭m ja G♭) etääntyy kotisoinnusta; dominantti (F ja A°) rakentaa jännitettä ja haluaa takaisin soinnulle B♭m.
Yleisiä kulkuja sävellajissa B-molli
Kuuntele jokainen ja avaa se säestyksessä soittaaksesi mukana.
-
Andalusialainen kadenssi
i–VII–VI–VDramaattinen lasku flamencosta, paljon käytetty rockissa ja latinomusiikissa.
-
Mollin perusta
i–iv–V7Im–IVm–V7: mollisävellajin perusasiat; V7 tuo harmonisen molliasteikon jännitteen.
-
IIm7(♭5)–V7–Im
iiø7–V7–i7Jazzin ja bolero-musiikin kadenssi mollisävellajissa.
-
Eeppinen mollipop
i–VI–III–VIIIm–♭VI–♭III–♭VII: mahtava kertosäe mollisävellajissa.
Rinnakkais- ja samannimiset sävellajit
Rinnakkaisduuri: Des-duuri. Molemmilla asteikoilla on samat sävelet ja sama sävellajimerkintä (5 bemollia (B, Es, As, Des, Ges)).
Samanniminen sävellaji: B-duuri, sama tonika ja toinen laji. Niiden välillä vaihtaminen kesken kappaleen muuttaa tunnelmaa kotisäveltä siirtämättä.
Naapurit kvinttiympyrällä: Dis-molli (kvintin alempana) ja F-molli (kvintin ylempänä). Moduloiminen niihin kuulostaa luonnolliselta.
Kvinttiympyrä
B-molli on korostettu. Myötäpäivään jokainen askel nousee kvintin ja lisää yhden ristin; vastapäivään yhden bemollin. Rinnakkaismollit ovat sisäkehällä. Napauta sävellajia nähdäksesi sen soinnut.
Asteikot ja työkalut: B-molli
Soinnut muissa sävellajeissa
Duurisävellajit
Mollisävellajit
Usein kysytyt kysymykset
Mitkä soinnut kuuluvat sävellajiin B-molli?
B♭m, C°, D♭, E♭m, Fm, G♭ ja A♭. Septimisointuina: B♭m7, Cm7(♭5), D♭7M, E♭m7, Fm7, G♭7M ja A♭7.
Mikä on sävellajin B-molli rinnakkaissävellaji?
Des-duuri. Molemmilla asteikoilla on samat sävelet ja sama sävellajimerkintä: 5 bemollia (B, Es, As, Des, Ges).
Mikä on sävellajin B-molli sävellajimerkintä?
Sävellajin B-molli merkinnässä on 5 bemollia (B, Es, As, Des, Ges).
Miksi V-sointu on duuri sävellajissa B-molli?
Luonnollisessa molliasteikossa v-sointu on molli (Fm) eikä juuri vedä tonikaan. 7. sävelen korottaminen puoli sävelaskelta (A, johtosävel) antaa harmonisen molliasteikon, ja V muuttuu soinnuksi F (F7), joka purkautuu voimakkaasti soinnulle B♭m.
Mitkä sointukulut toimivat sävellajissa B-molli?
Yleisimmät: i–VII–VI–V: B♭m A♭ G♭ F; i–iv–V7: B♭m E♭m F7; iiø7–V7–i7: Cm7(♭5) F7 B♭m7; i–VI–III–VII: B♭m G♭ D♭ A♭.