Sävellajin soinnut: D-duuri
Sävellajissa D-duuri sävelet ovat D, E, Fis, G, A, H ja Cis ja soinnut D, Em, F♯m, G, A, Bm ja C♯°. Septimisointuina: D7M, Em7, F♯m7, G7M, A7, Bm7 ja C♯m7(♭5). Sävellajimerkintä: 2 ristiä (Fis, Cis). Rinnakkaismolli: H-molli.
- D
- E
- Fis
- G
- A
- H
- Cis
Sävellajin soinnut: D-duuri
| Aste | Kolmisointu | Septimisointu | Funktio |
|---|---|---|---|
| I | D | D7M | tonika |
| ii | Em | Em7 | subdominantti |
| iii | F♯m | F♯m7 | tonika |
| IV | G | G7M | subdominantti |
| V | A | A7 | dominantti |
| vi | Bm | Bm7 | tonika |
| vii° | C♯° | C♯m7(♭5) | dominantti |
Jokainen taulukon sointu avaa kitarasivunsa, jossa on kaavio ja ääni.
Sävellajin D-duuri soinnut pianolla
Mitä kukin sointu tekee
Tonika (D, F♯m ja Bm) tuntuu levolta; subdominantti (Em ja G) etääntyy kotisoinnusta; dominantti (A ja C♯°) rakentaa jännitettä ja haluaa takaisin soinnulle D.
Yleisiä kulkuja sävellajissa D-duuri
Kuuntele jokainen ja avaa se säestyksessä soittaaksesi mukana.
-
Popin kulku
I–V–vi–IVPopin ja countryn käytetyin sarja: toimii lähes minkä tahansa melodian alla.
-
50-luvun kulku
I–vi–IV–VDoo-wop: 1950-luvun balladeista nykypopin romantiikkaan.
-
Jazzin IIm–V–I
ii7–V7–Imaj7Jazzin ja bossa novan tärkein kadenssi.
-
Kolme sointua
I–IV–VI–IV–V: rockin, bluesin, countryn ja folkin perusta.
-
Sentimentaalinen pop
vi–IV–I–VPopin kulku alkaen rinnakkaismollista: tunteikas, kertosäkeeseen valmis.
Rinnakkais- ja samannimiset sävellajit
Rinnakkaismolli: H-molli. Molemmilla asteikoilla on samat sävelet ja sama sävellajimerkintä (2 ristiä (Fis, Cis)).
Samanniminen sävellaji: D-molli, sama tonika ja toinen laji. Niiden välillä vaihtaminen kesken kappaleen muuttaa tunnelmaa kotisäveltä siirtämättä.
Naapurit kvinttiympyrällä: G-duuri (kvintin alempana) ja A-duuri (kvintin ylempänä). Moduloiminen niihin kuulostaa luonnolliselta.
Kvinttiympyrä
D-duuri on korostettu. Myötäpäivään jokainen askel nousee kvintin ja lisää yhden ristin; vastapäivään yhden bemollin. Rinnakkaismollit ovat sisäkehällä. Napauta sävellajia nähdäksesi sen soinnut.
Asteikot ja työkalut: D-duuri
Soinnut muissa sävellajeissa
Duurisävellajit
Mollisävellajit
Usein kysytyt kysymykset
Mitkä soinnut kuuluvat sävellajiin D-duuri?
D, Em, F♯m, G, A, Bm ja C♯°. Septimisointuina: D7M, Em7, F♯m7, G7M, A7, Bm7 ja C♯m7(♭5).
Mikä on sävellajin D-duuri rinnakkaissävellaji?
H-molli. Molemmilla asteikoilla on samat sävelet ja sama sävellajimerkintä: 2 ristiä (Fis, Cis).
Mikä on sävellajin D-duuri sävellajimerkintä?
Sävellajin D-duuri merkinnässä on 2 ristiä (Fis, Cis).
Mikä on dominanttisointu sävellajissa D-duuri?
Se on A (tai A7 septimillä), V-sointu. Se rakentaa jännitettä ja purkautuu tonikaan D.
Mitkä sointukulut toimivat sävellajissa D-duuri?
Yleisimmät: I–V–vi–IV: D A Bm G; I–vi–IV–V: D Bm G A; ii7–V7–Imaj7: Em7 A7 D7M; I–IV–V: D G A; vi–IV–I–V: Bm G D A.