MetronoTuner
Kitara Standard
fi

Asenna sovellukseksi

Se avautuu koko näytölle kuin sovellus ja toimii ilman verkkoyhteyttä.

  1. Napauta selaimen palkin Jaa-kuvaketta .
  2. Vieritä alas ja napauta ”Lisää Koti-valikkoon” .
  3. Napauta ”Lisää”. Kuvake ilmestyy aloitusnäytölle.

Sävellajin soinnut: A-molli

Sävellajissa A-molli (luonnollinen molli) sävelet ovat A, H, C, D, E, F ja G ja soinnut Am, B°, C, Dm, Em, F ja G. Käytännössä V ja vii° tulevat harmonisesta molliasteikosta, jonka johtosävel on Gis: E (E7) ja G♯°. Sävellajimerkintä: ei ristejä eikä bemolleja. Rinnakkaisduuri: C-duuri.

  1. A
  2. H
  3. C
  4. D
  5. E
  6. F
  7. G

Luonnollinen molli

Sävellajimerkinnän asteikko. Hyvä melodioille, mutta v on molli (Em) eikä juuri vedä takaisin tonikaan.

Aste Kolmisointu Septimisointu Funktio
i Am Am7 tonika
ii° B° Bm7(♭5) subdominantti
III C C7M tonika
iv Dm Dm7 subdominantti
v Em Em7 dominantti
VI F F7M subdominantti
VII G G7 dominantti

Jokainen taulukon sointu avaa kitarasivunsa, jossa on kaavio ja ääni.

Harmoninen molli (V7 ja vii°)

7. säveltä korotetaan puoli sävelaskelta (Gis): V muuttuu duuriksi (E, tai E7 septimillä) ja vii vähennetyksi (G♯°). Näitä sointuja mollisävellajien kappaleet käyttävät palatakseen tonikaan.

Aste Kolmisointu Septimisointu Funktio
i Am Am(7M) tonika
ii° B° Bm7(♭5) subdominantti
III+ C+ C7M(♯5) tonika
iv Dm Dm7 subdominantti
V E E7 dominantti
VI F F7M subdominantti
vii° G♯° G♯°7 dominantti

Melodinen molli

6. ja 7. säveltä korotetaan puoli sävelaskelta: ii muuttuu molliksi (Bm) ja IV duuriksi (D). Yleinen jazzissa ja nousevissa melodioissa.

Aste Kolmisointu Septimisointu Funktio
i Am Am(7M) tonika
ii Bm Bm7 subdominantti
III+ C+ C7M(♯5) tonika
IV D D7 subdominantti
V E E7 dominantti
vi° F♯° F♯m7(♭5) subdominantti
vii° G♯° G♯m7(♭5) dominantti

Sävellajin A-molli soinnut pianolla

Mitä kukin sointu tekee

Tonika (Am ja C) tuntuu levolta; subdominantti (B°, Dm ja F) etääntyy kotisoinnusta; dominantti (E ja G♯°) rakentaa jännitettä ja haluaa takaisin soinnulle Am.

Yleisiä kulkuja sävellajissa A-molli

Kuuntele jokainen ja avaa se säestyksessä soittaaksesi mukana.

Rinnakkais- ja samannimiset sävellajit

Rinnakkaisduuri: C-duuri. Molemmilla asteikoilla on samat sävelet ja sama sävellajimerkintä (ei ristejä eikä bemolleja).

Samanniminen sävellaji: A-duuri, sama tonika ja toinen laji. Niiden välillä vaihtaminen kesken kappaleen muuttaa tunnelmaa kotisäveltä siirtämättä.

Naapurit kvinttiympyrällä: D-molli (kvintin alempana) ja E-molli (kvintin ylempänä). Moduloiminen niihin kuulostaa luonnolliselta.

Kvinttiympyrä

A-molli on korostettu. Myötäpäivään jokainen askel nousee kvintin ja lisää yhden ristin; vastapäivään yhden bemollin. Rinnakkaismollit ovat sisäkehällä. Napauta sävellajia nähdäksesi sen soinnut.

Asteikot ja työkalut: A-molli

A-luonnollinen molliasteikko kitaralla A-harmoninen molliasteikko kitaralla A-melodinen molliasteikko kitaralla Transponoi sointutaulukko toiseen sävellajiin A-molli kitaralla: sointuihin on jo avoimet otteet, kapotastoa ei tarvita

Soinnut muissa sävellajeissa

Duurisävellajit

Mollisävellajit

Usein kysytyt kysymykset

Mitkä soinnut kuuluvat sävellajiin A-molli?

Am, B°, C, Dm, Em, F ja G. Septimisointuina: Am7, Bm7(♭5), C7M, Dm7, Em7, F7M ja G7.

Mikä on sävellajin A-molli rinnakkaissävellaji?

C-duuri. Molemmilla asteikoilla on samat sävelet ja sama sävellajimerkintä: ei ristejä eikä bemolleja.

Mikä on sävellajin A-molli sävellajimerkintä?

Sävellajin A-molli merkinnässä ei ole ristejä eikä bemolleja.

Miksi V-sointu on duuri sävellajissa A-molli?

Luonnollisessa molliasteikossa v-sointu on molli (Em) eikä juuri vedä tonikaan. 7. sävelen korottaminen puoli sävelaskelta (Gis, johtosävel) antaa harmonisen molliasteikon, ja V muuttuu soinnuksi E (E7), joka purkautuu voimakkaasti soinnulle Am.

Mitkä sointukulut toimivat sävellajissa A-molli?

Yleisimmät: i–VII–VI–V: Am G F E; i–iv–V7: Am Dm E7; iiø7–V7–i7: Bm7(♭5) E7 Am7; i–VI–III–VII: Am F C G.