Sävellajin soinnut: Dis-molli
Sävellajissa Dis-molli (luonnollinen molli) sävelet ovat Dis, Eis, Fis, Gis, Ais, H ja Cis ja soinnut D♯m, E♯°, F♯, G♯m, A♯m, B ja C♯. Käytännössä V ja vii° tulevat harmonisesta molliasteikosta, jonka johtosävel on Cisis: A♯ (A♯7) ja C𝄪°. Sävellajimerkintä: 6 ristiä (Fis, Cis, Gis, Dis, Ais, Eis). Rinnakkaisduuri: Fis-duuri.
- Dis
- Eis
- Fis
- Gis
- Ais
- H
- Cis
Luonnollinen molli
Sävellajimerkinnän asteikko. Hyvä melodioille, mutta v on molli (A♯m) eikä juuri vedä takaisin tonikaan.
| Aste | Kolmisointu | Septimisointu | Funktio |
|---|---|---|---|
| i | D♯m | D♯m7 | tonika |
| ii° | E♯° | E♯m7(♭5) | subdominantti |
| III | F♯ | F♯7M | tonika |
| iv | G♯m | G♯m7 | subdominantti |
| v | A♯m | A♯m7 | dominantti |
| VI | B | B7M | subdominantti |
| VII | C♯ | C♯7 | dominantti |
Jokainen taulukon sointu avaa kitarasivunsa, jossa on kaavio ja ääni.
Harmoninen molli (V7 ja vii°)
7. säveltä korotetaan puoli sävelaskelta (Cisis): V muuttuu duuriksi (A♯, tai A♯7 septimillä) ja vii vähennetyksi (C𝄪°). Näitä sointuja mollisävellajien kappaleet käyttävät palatakseen tonikaan.
Melodinen molli
6. ja 7. säveltä korotetaan puoli sävelaskelta: ii muuttuu molliksi (E♯m) ja IV duuriksi (G♯). Yleinen jazzissa ja nousevissa melodioissa.
Sävellajin Dis-molli soinnut pianolla
Mitä kukin sointu tekee
Tonika (D♯m ja F♯) tuntuu levolta; subdominantti (E♯°, G♯m ja B) etääntyy kotisoinnusta; dominantti (A♯ ja C𝄪°) rakentaa jännitettä ja haluaa takaisin soinnulle D♯m.
Yleisiä kulkuja sävellajissa Dis-molli
Kuuntele jokainen ja avaa se säestyksessä soittaaksesi mukana.
-
Andalusialainen kadenssi
i–VII–VI–VDramaattinen lasku flamencosta, paljon käytetty rockissa ja latinomusiikissa.
-
Mollin perusta
i–iv–V7Im–IVm–V7: mollisävellajin perusasiat; V7 tuo harmonisen molliasteikon jännitteen.
-
IIm7(♭5)–V7–Im
iiø7–V7–i7Jazzin ja bolero-musiikin kadenssi mollisävellajissa.
-
Eeppinen mollipop
i–VI–III–VIIIm–♭VI–♭III–♭VII: mahtava kertosäe mollisävellajissa.
Rinnakkais- ja samannimiset sävellajit
Rinnakkaisduuri: Fis-duuri. Molemmilla asteikoilla on samat sävelet ja sama sävellajimerkintä (6 ristiä (Fis, Cis, Gis, Dis, Ais, Eis)).
Samanniminen sävellaji: Es-duuri, sama tonika ja toinen laji. Niiden välillä vaihtaminen kesken kappaleen muuttaa tunnelmaa kotisäveltä siirtämättä.
Naapurit kvinttiympyrällä: Gis-molli (kvintin alempana) ja B-molli (kvintin ylempänä). Moduloiminen niihin kuulostaa luonnolliselta.
Kvinttiympyrä
Dis-molli on korostettu. Myötäpäivään jokainen askel nousee kvintin ja lisää yhden ristin; vastapäivään yhden bemollin. Rinnakkaismollit ovat sisäkehällä. Napauta sävellajia nähdäksesi sen soinnut.
Asteikot ja työkalut: Dis-molli
Soinnut muissa sävellajeissa
Duurisävellajit
Mollisävellajit
Usein kysytyt kysymykset
Mitkä soinnut kuuluvat sävellajiin Dis-molli?
D♯m, E♯°, F♯, G♯m, A♯m, B ja C♯. Septimisointuina: D♯m7, E♯m7(♭5), F♯7M, G♯m7, A♯m7, B7M ja C♯7.
Mikä on sävellajin Dis-molli rinnakkaissävellaji?
Fis-duuri. Molemmilla asteikoilla on samat sävelet ja sama sävellajimerkintä: 6 ristiä (Fis, Cis, Gis, Dis, Ais, Eis).
Mikä on sävellajin Dis-molli sävellajimerkintä?
Sävellajin Dis-molli merkinnässä on 6 ristiä (Fis, Cis, Gis, Dis, Ais, Eis).
Miksi V-sointu on duuri sävellajissa Dis-molli?
Luonnollisessa molliasteikossa v-sointu on molli (A♯m) eikä juuri vedä tonikaan. 7. sävelen korottaminen puoli sävelaskelta (Cisis, johtosävel) antaa harmonisen molliasteikon, ja V muuttuu soinnuksi A♯ (A♯7), joka purkautuu voimakkaasti soinnulle D♯m.
Mitkä sointukulut toimivat sävellajissa Dis-molli?
Yleisimmät: i–VII–VI–V: D♯m C♯ B A♯; i–iv–V7: D♯m G♯m A♯7; iiø7–V7–i7: E♯m7(♭5) A♯7 D♯m7; i–VI–III–VII: D♯m B F♯ C♯.