Sävellajin soinnut: Fis-molli
Sävellajissa Fis-molli (luonnollinen molli) sävelet ovat Fis, Gis, A, H, Cis, D ja E ja soinnut F♯m, G♯°, A, Bm, C♯m, D ja E. Käytännössä V ja vii° tulevat harmonisesta molliasteikosta, jonka johtosävel on Eis: C♯ (C♯7) ja E♯°. Sävellajimerkintä: 3 ristiä (Fis, Cis, Gis). Rinnakkaisduuri: A-duuri.
- Fis
- Gis
- A
- H
- Cis
- D
- E
Luonnollinen molli
Sävellajimerkinnän asteikko. Hyvä melodioille, mutta v on molli (C♯m) eikä juuri vedä takaisin tonikaan.
| Aste | Kolmisointu | Septimisointu | Funktio |
|---|---|---|---|
| i | F♯m | F♯m7 | tonika |
| ii° | G♯° | G♯m7(♭5) | subdominantti |
| III | A | A7M | tonika |
| iv | Bm | Bm7 | subdominantti |
| v | C♯m | C♯m7 | dominantti |
| VI | D | D7M | subdominantti |
| VII | E | E7 | dominantti |
Jokainen taulukon sointu avaa kitarasivunsa, jossa on kaavio ja ääni.
Harmoninen molli (V7 ja vii°)
7. säveltä korotetaan puoli sävelaskelta (Eis): V muuttuu duuriksi (C♯, tai C♯7 septimillä) ja vii vähennetyksi (E♯°). Näitä sointuja mollisävellajien kappaleet käyttävät palatakseen tonikaan.
Melodinen molli
6. ja 7. säveltä korotetaan puoli sävelaskelta: ii muuttuu molliksi (G♯m) ja IV duuriksi (B). Yleinen jazzissa ja nousevissa melodioissa.
Sävellajin Fis-molli soinnut pianolla
Mitä kukin sointu tekee
Tonika (F♯m ja A) tuntuu levolta; subdominantti (G♯°, Bm ja D) etääntyy kotisoinnusta; dominantti (C♯ ja E♯°) rakentaa jännitettä ja haluaa takaisin soinnulle F♯m.
Yleisiä kulkuja sävellajissa Fis-molli
Kuuntele jokainen ja avaa se säestyksessä soittaaksesi mukana.
-
Andalusialainen kadenssi
i–VII–VI–VDramaattinen lasku flamencosta, paljon käytetty rockissa ja latinomusiikissa.
-
Mollin perusta
i–iv–V7Im–IVm–V7: mollisävellajin perusasiat; V7 tuo harmonisen molliasteikon jännitteen.
-
IIm7(♭5)–V7–Im
iiø7–V7–i7Jazzin ja bolero-musiikin kadenssi mollisävellajissa.
-
Eeppinen mollipop
i–VI–III–VIIIm–♭VI–♭III–♭VII: mahtava kertosäe mollisävellajissa.
Rinnakkais- ja samannimiset sävellajit
Rinnakkaisduuri: A-duuri. Molemmilla asteikoilla on samat sävelet ja sama sävellajimerkintä (3 ristiä (Fis, Cis, Gis)).
Samanniminen sävellaji: Fis-duuri, sama tonika ja toinen laji. Niiden välillä vaihtaminen kesken kappaleen muuttaa tunnelmaa kotisäveltä siirtämättä.
Naapurit kvinttiympyrällä: H-molli (kvintin alempana) ja Cis-molli (kvintin ylempänä). Moduloiminen niihin kuulostaa luonnolliselta.
Kvinttiympyrä
Fis-molli on korostettu. Myötäpäivään jokainen askel nousee kvintin ja lisää yhden ristin; vastapäivään yhden bemollin. Rinnakkaismollit ovat sisäkehällä. Napauta sävellajia nähdäksesi sen soinnut.
Asteikot ja työkalut: Fis-molli
Soinnut muissa sävellajeissa
Duurisävellajit
Mollisävellajit
Usein kysytyt kysymykset
Mitkä soinnut kuuluvat sävellajiin Fis-molli?
F♯m, G♯°, A, Bm, C♯m, D ja E. Septimisointuina: F♯m7, G♯m7(♭5), A7M, Bm7, C♯m7, D7M ja E7.
Mikä on sävellajin Fis-molli rinnakkaissävellaji?
A-duuri. Molemmilla asteikoilla on samat sävelet ja sama sävellajimerkintä: 3 ristiä (Fis, Cis, Gis).
Mikä on sävellajin Fis-molli sävellajimerkintä?
Sävellajin Fis-molli merkinnässä on 3 ristiä (Fis, Cis, Gis).
Miksi V-sointu on duuri sävellajissa Fis-molli?
Luonnollisessa molliasteikossa v-sointu on molli (C♯m) eikä juuri vedä tonikaan. 7. sävelen korottaminen puoli sävelaskelta (Eis, johtosävel) antaa harmonisen molliasteikon, ja V muuttuu soinnuksi C♯ (C♯7), joka purkautuu voimakkaasti soinnulle F♯m.
Mitkä sointukulut toimivat sävellajissa Fis-molli?
Yleisimmät: i–VII–VI–V: F♯m E D C♯; i–iv–V7: F♯m Bm C♯7; iiø7–V7–i7: G♯m7(♭5) C♯7 F♯m7; i–VI–III–VII: F♯m D A E.