MetronoTuner
Kitara Standard
fi

Asenna sovellukseksi

Se avautuu koko näytölle kuin sovellus ja toimii ilman verkkoyhteyttä.

  1. Napauta selaimen palkin Jaa-kuvaketta .
  2. Vieritä alas ja napauta ”Lisää Koti-valikkoon” .
  3. Napauta ”Lisää”. Kuvake ilmestyy aloitusnäytölle.

Sävellajin soinnut: E-molli

Sävellajissa E-molli (luonnollinen molli) sävelet ovat E, Fis, G, A, H, C ja D ja soinnut Em, F♯°, G, Am, Bm, C ja D. Käytännössä V ja vii° tulevat harmonisesta molliasteikosta, jonka johtosävel on Dis: B (B7) ja D♯°. Sävellajimerkintä: 1 risti (Fis). Rinnakkaisduuri: G-duuri.

  1. E
  2. Fis
  3. G
  4. A
  5. H
  6. C
  7. D

Luonnollinen molli

Sävellajimerkinnän asteikko. Hyvä melodioille, mutta v on molli (Bm) eikä juuri vedä takaisin tonikaan.

Aste Kolmisointu Septimisointu Funktio
i Em Em7 tonika
ii° F♯° F♯m7(♭5) subdominantti
III G G7M tonika
iv Am Am7 subdominantti
v Bm Bm7 dominantti
VI C C7M subdominantti
VII D D7 dominantti

Jokainen taulukon sointu avaa kitarasivunsa, jossa on kaavio ja ääni.

Harmoninen molli (V7 ja vii°)

7. säveltä korotetaan puoli sävelaskelta (Dis): V muuttuu duuriksi (B, tai B7 septimillä) ja vii vähennetyksi (D♯°). Näitä sointuja mollisävellajien kappaleet käyttävät palatakseen tonikaan.

Aste Kolmisointu Septimisointu Funktio
i Em Em(7M) tonika
ii° F♯° F♯m7(♭5) subdominantti
III+ G+ G7M(♯5) tonika
iv Am Am7 subdominantti
V B B7 dominantti
VI C C7M subdominantti
vii° D♯° D♯°7 dominantti

Melodinen molli

6. ja 7. säveltä korotetaan puoli sävelaskelta: ii muuttuu molliksi (F♯m) ja IV duuriksi (A). Yleinen jazzissa ja nousevissa melodioissa.

Aste Kolmisointu Septimisointu Funktio
i Em Em(7M) tonika
ii F♯m F♯m7 subdominantti
III+ G+ G7M(♯5) tonika
IV A A7 subdominantti
V B B7 dominantti
vi° C♯° C♯m7(♭5) subdominantti
vii° D♯° D♯m7(♭5) dominantti

Sävellajin E-molli soinnut pianolla

Mitä kukin sointu tekee

Tonika (Em ja G) tuntuu levolta; subdominantti (F♯°, Am ja C) etääntyy kotisoinnusta; dominantti (B ja D♯°) rakentaa jännitettä ja haluaa takaisin soinnulle Em.

Yleisiä kulkuja sävellajissa E-molli

Kuuntele jokainen ja avaa se säestyksessä soittaaksesi mukana.

Rinnakkais- ja samannimiset sävellajit

Rinnakkaisduuri: G-duuri. Molemmilla asteikoilla on samat sävelet ja sama sävellajimerkintä (1 risti (Fis)).

Samanniminen sävellaji: E-duuri, sama tonika ja toinen laji. Niiden välillä vaihtaminen kesken kappaleen muuttaa tunnelmaa kotisäveltä siirtämättä.

Naapurit kvinttiympyrällä: A-molli (kvintin alempana) ja H-molli (kvintin ylempänä). Moduloiminen niihin kuulostaa luonnolliselta.

Kvinttiympyrä

E-molli on korostettu. Myötäpäivään jokainen askel nousee kvintin ja lisää yhden ristin; vastapäivään yhden bemollin. Rinnakkaismollit ovat sisäkehällä. Napauta sävellajia nähdäksesi sen soinnut.

Asteikot ja työkalut: E-molli

E-luonnollinen molliasteikko kitaralla E-harmoninen molliasteikko kitaralla E-melodinen molliasteikko kitaralla Transponoi sointutaulukko toiseen sävellajiin E-molli kitaralla: sointuihin on jo avoimet otteet, kapotastoa ei tarvita

Soinnut muissa sävellajeissa

Duurisävellajit

Mollisävellajit

Usein kysytyt kysymykset

Mitkä soinnut kuuluvat sävellajiin E-molli?

Em, F♯°, G, Am, Bm, C ja D. Septimisointuina: Em7, F♯m7(♭5), G7M, Am7, Bm7, C7M ja D7.

Mikä on sävellajin E-molli rinnakkaissävellaji?

G-duuri. Molemmilla asteikoilla on samat sävelet ja sama sävellajimerkintä: 1 risti (Fis).

Mikä on sävellajin E-molli sävellajimerkintä?

Sävellajin E-molli merkinnässä on 1 risti (Fis).

Miksi V-sointu on duuri sävellajissa E-molli?

Luonnollisessa molliasteikossa v-sointu on molli (Bm) eikä juuri vedä tonikaan. 7. sävelen korottaminen puoli sävelaskelta (Dis, johtosävel) antaa harmonisen molliasteikon, ja V muuttuu soinnuksi B (B7), joka purkautuu voimakkaasti soinnulle Em.

Mitkä sointukulut toimivat sävellajissa E-molli?

Yleisimmät: i–VII–VI–V: Em D C B; i–iv–V7: Em Am B7; iiø7–V7–i7: F♯m7(♭5) B7 Em7; i–VI–III–VII: Em C G D.