MetronoTuner
Kitara Standard
fi

Asenna sovellukseksi

Se avautuu koko näytölle kuin sovellus ja toimii ilman verkkoyhteyttä.

  1. Napauta selaimen palkin Jaa-kuvaketta .
  2. Vieritä alas ja napauta ”Lisää Koti-valikkoon” .
  3. Napauta ”Lisää”. Kuvake ilmestyy aloitusnäytölle.

Sävellajin soinnut: G-molli

Sävellajissa G-molli (luonnollinen molli) sävelet ovat G, A, B, C, D, Es ja F ja soinnut Gm, A°, B♭, Cm, Dm, E♭ ja F. Käytännössä V ja vii° tulevat harmonisesta molliasteikosta, jonka johtosävel on Fis: D (D7) ja F♯°. Sävellajimerkintä: 2 bemollia (B, Es). Rinnakkaisduuri: B-duuri.

  1. G
  2. A
  3. B
  4. C
  5. D
  6. Es
  7. F

Luonnollinen molli

Sävellajimerkinnän asteikko. Hyvä melodioille, mutta v on molli (Dm) eikä juuri vedä takaisin tonikaan.

Aste Kolmisointu Septimisointu Funktio
i Gm Gm7 tonika
ii° A° Am7(♭5) subdominantti
III B♭ B♭7M tonika
iv Cm Cm7 subdominantti
v Dm Dm7 dominantti
VI E♭ E♭7M subdominantti
VII F F7 dominantti

Jokainen taulukon sointu avaa kitarasivunsa, jossa on kaavio ja ääni.

Harmoninen molli (V7 ja vii°)

7. säveltä korotetaan puoli sävelaskelta (Fis): V muuttuu duuriksi (D, tai D7 septimillä) ja vii vähennetyksi (F♯°). Näitä sointuja mollisävellajien kappaleet käyttävät palatakseen tonikaan.

Aste Kolmisointu Septimisointu Funktio
i Gm Gm(7M) tonika
ii° A° Am7(♭5) subdominantti
III+ B♭+ B♭7M(♯5) tonika
iv Cm Cm7 subdominantti
V D D7 dominantti
VI E♭ E♭7M subdominantti
vii° F♯° F♯°7 dominantti

Melodinen molli

6. ja 7. säveltä korotetaan puoli sävelaskelta: ii muuttuu molliksi (Am) ja IV duuriksi (C). Yleinen jazzissa ja nousevissa melodioissa.

Aste Kolmisointu Septimisointu Funktio
i Gm Gm(7M) tonika
ii Am Am7 subdominantti
III+ B♭+ B♭7M(♯5) tonika
IV C C7 subdominantti
V D D7 dominantti
vi° E° Em7(♭5) subdominantti
vii° F♯° F♯m7(♭5) dominantti

Sävellajin G-molli soinnut pianolla

Mitä kukin sointu tekee

Tonika (Gm ja B♭) tuntuu levolta; subdominantti (A°, Cm ja E♭) etääntyy kotisoinnusta; dominantti (D ja F♯°) rakentaa jännitettä ja haluaa takaisin soinnulle Gm.

Yleisiä kulkuja sävellajissa G-molli

Kuuntele jokainen ja avaa se säestyksessä soittaaksesi mukana.

Rinnakkais- ja samannimiset sävellajit

Rinnakkaisduuri: B-duuri. Molemmilla asteikoilla on samat sävelet ja sama sävellajimerkintä (2 bemollia (B, Es)).

Samanniminen sävellaji: G-duuri, sama tonika ja toinen laji. Niiden välillä vaihtaminen kesken kappaleen muuttaa tunnelmaa kotisäveltä siirtämättä.

Naapurit kvinttiympyrällä: C-molli (kvintin alempana) ja D-molli (kvintin ylempänä). Moduloiminen niihin kuulostaa luonnolliselta.

Kvinttiympyrä

G-molli on korostettu. Myötäpäivään jokainen askel nousee kvintin ja lisää yhden ristin; vastapäivään yhden bemollin. Rinnakkaismollit ovat sisäkehällä. Napauta sävellajia nähdäksesi sen soinnut.

Asteikot ja työkalut: G-molli

Soinnut muissa sävellajeissa

Duurisävellajit

Mollisävellajit

Usein kysytyt kysymykset

Mitkä soinnut kuuluvat sävellajiin G-molli?

Gm, A°, B♭, Cm, Dm, E♭ ja F. Septimisointuina: Gm7, Am7(♭5), B♭7M, Cm7, Dm7, E♭7M ja F7.

Mikä on sävellajin G-molli rinnakkaissävellaji?

B-duuri. Molemmilla asteikoilla on samat sävelet ja sama sävellajimerkintä: 2 bemollia (B, Es).

Mikä on sävellajin G-molli sävellajimerkintä?

Sävellajin G-molli merkinnässä on 2 bemollia (B, Es).

Miksi V-sointu on duuri sävellajissa G-molli?

Luonnollisessa molliasteikossa v-sointu on molli (Dm) eikä juuri vedä tonikaan. 7. sävelen korottaminen puoli sävelaskelta (Fis, johtosävel) antaa harmonisen molliasteikon, ja V muuttuu soinnuksi D (D7), joka purkautuu voimakkaasti soinnulle Gm.

Mitkä sointukulut toimivat sävellajissa G-molli?

Yleisimmät: i–VII–VI–V: Gm F E♭ D; i–iv–V7: Gm Cm D7; iiø7–V7–i7: Am7(♭5) D7 Gm7; i–VI–III–VII: Gm E♭ B♭ F.