Sävellajin soinnut: E-duuri
Sävellajissa E-duuri sävelet ovat E, Fis, Gis, A, H, Cis ja Dis ja soinnut E, F♯m, G♯m, A, B, C♯m ja D♯°. Septimisointuina: E7M, F♯m7, G♯m7, A7M, B7, C♯m7 ja D♯m7(♭5). Sävellajimerkintä: 4 ristiä (Fis, Cis, Gis, Dis). Rinnakkaismolli: Cis-molli.
- E
- Fis
- Gis
- A
- H
- Cis
- Dis
Sävellajin soinnut: E-duuri
| Aste | Kolmisointu | Septimisointu | Funktio |
|---|---|---|---|
| I | E | E7M | tonika |
| ii | F♯m | F♯m7 | subdominantti |
| iii | G♯m | G♯m7 | tonika |
| IV | A | A7M | subdominantti |
| V | B | B7 | dominantti |
| vi | C♯m | C♯m7 | tonika |
| vii° | D♯° | D♯m7(♭5) | dominantti |
Jokainen taulukon sointu avaa kitarasivunsa, jossa on kaavio ja ääni.
Sävellajin E-duuri soinnut pianolla
Mitä kukin sointu tekee
Tonika (E, G♯m ja C♯m) tuntuu levolta; subdominantti (F♯m ja A) etääntyy kotisoinnusta; dominantti (B ja D♯°) rakentaa jännitettä ja haluaa takaisin soinnulle E.
Yleisiä kulkuja sävellajissa E-duuri
Kuuntele jokainen ja avaa se säestyksessä soittaaksesi mukana.
-
Popin kulku
I–V–vi–IVPopin ja countryn käytetyin sarja: toimii lähes minkä tahansa melodian alla.
-
50-luvun kulku
I–vi–IV–VDoo-wop: 1950-luvun balladeista nykypopin romantiikkaan.
-
Jazzin IIm–V–I
ii7–V7–Imaj7Jazzin ja bossa novan tärkein kadenssi.
-
Kolme sointua
I–IV–VI–IV–V: rockin, bluesin, countryn ja folkin perusta.
-
Sentimentaalinen pop
vi–IV–I–VPopin kulku alkaen rinnakkaismollista: tunteikas, kertosäkeeseen valmis.
Rinnakkais- ja samannimiset sävellajit
Rinnakkaismolli: Cis-molli. Molemmilla asteikoilla on samat sävelet ja sama sävellajimerkintä (4 ristiä (Fis, Cis, Gis, Dis)).
Samanniminen sävellaji: E-molli, sama tonika ja toinen laji. Niiden välillä vaihtaminen kesken kappaleen muuttaa tunnelmaa kotisäveltä siirtämättä.
Naapurit kvinttiympyrällä: A-duuri (kvintin alempana) ja H-duuri (kvintin ylempänä). Moduloiminen niihin kuulostaa luonnolliselta.
Kvinttiympyrä
E-duuri on korostettu. Myötäpäivään jokainen askel nousee kvintin ja lisää yhden ristin; vastapäivään yhden bemollin. Rinnakkaismollit ovat sisäkehällä. Napauta sävellajia nähdäksesi sen soinnut.
Asteikot ja työkalut: E-duuri
Soinnut muissa sävellajeissa
Duurisävellajit
Mollisävellajit
Usein kysytyt kysymykset
Mitkä soinnut kuuluvat sävellajiin E-duuri?
E, F♯m, G♯m, A, B, C♯m ja D♯°. Septimisointuina: E7M, F♯m7, G♯m7, A7M, B7, C♯m7 ja D♯m7(♭5).
Mikä on sävellajin E-duuri rinnakkaissävellaji?
Cis-molli. Molemmilla asteikoilla on samat sävelet ja sama sävellajimerkintä: 4 ristiä (Fis, Cis, Gis, Dis).
Mikä on sävellajin E-duuri sävellajimerkintä?
Sävellajin E-duuri merkinnässä on 4 ristiä (Fis, Cis, Gis, Dis).
Mikä on dominanttisointu sävellajissa E-duuri?
Se on B (tai B7 septimillä), V-sointu. Se rakentaa jännitettä ja purkautuu tonikaan E.
Mitkä sointukulut toimivat sävellajissa E-duuri?
Yleisimmät: I–V–vi–IV: E B C♯m A; I–vi–IV–V: E C♯m A B; ii7–V7–Imaj7: F♯m7 B7 E7M; I–IV–V: E A B; vi–IV–I–V: C♯m A E B.