Sävellajin soinnut (diatoniset soinnut)
Sävellajin soinnut ovat sointuja, jotka rakentuvat sen asteikon sävelistä pinoamalla kolmansia jokaiselle sävelelle. Duurisävellajissa kaava on aina I – ii – iii – IV – V – vi – vii°: sävellajissa C-duuri C, Dm, Em, F, G, Am ja B°. Luonnollisessa mollissa se on i – ii° – III – iv – v – VI – VII (sävellajissa A-molli: Am, B°, C, Dm, Em, F ja G); käytännössä V ja vii° tulevat harmonisesta molliasteikosta.
Kvinttiympyrä
Myötäpäivään jokainen askel nousee kvintin ja lisää yhden ristin; vastapäivään yhden bemollin. Rinnakkaismollit ovat sisäkehällä. Napauta sävellajia nähdäksesi sen soinnut.
Duurisävellajit: soinnut kaikissa 12:ssa
| Sävellaji · Sävellajimerkintä | Soinnut |
|---|---|
| C-duuri ei ristejä eikä bemolleja | CDmEmFGAmB° |
| Des-duuri 5 bemollia (B, Es, As, Des, Ges) | D♭E♭mFmG♭A♭B♭mC° |
| D-duuri 2 ristiä (Fis, Cis) | DEmF♯mGABmC♯° |
| Es-duuri 3 bemollia (B, Es, As) | E♭FmGmA♭B♭CmD° |
| E-duuri 4 ristiä (Fis, Cis, Gis, Dis) | EF♯mG♯mABC♯mD♯° |
| F-duuri 1 bemolli (B) | FGmAmB♭CDmE° |
| Fis-duuri 6 ristiä (Fis, Cis, Gis, Dis, Ais, Eis) | F♯G♯mA♯mBC♯D♯mE♯° |
| G-duuri 1 risti (Fis) | GAmBmCDEmF♯° |
| As-duuri 4 bemollia (B, Es, As, Des) | A♭B♭mCmD♭E♭FmG° |
| A-duuri 3 ristiä (Fis, Cis, Gis) | ABmC♯mDEF♯mG♯° |
| B-duuri 2 bemollia (B, Es) | B♭CmDmE♭FGmA° |
| H-duuri 5 ristiä (Fis, Cis, Gis, Dis, Ais) | BC♯mD♯mEF♯G♯mA♯° |
Mollisävellajit: soinnut kaikissa 12:ssa
Mollisävellajeissa V ja vii° tulevat jo harmonisesta molliasteikosta, kuten niitä käytännössä soitetaan.
| Sävellaji · Sävellajimerkintä | Soinnut |
|---|---|
| C-molli 3 bemollia (B, Es, As) | CmD°E♭FmGA♭B° |
| Cis-molli 4 ristiä (Fis, Cis, Gis, Dis) | C♯mD♯°EF♯mG♯AB♯° |
| D-molli 1 bemolli (B) | DmE°FGmAB♭C♯° |
| Dis-molli 6 ristiä (Fis, Cis, Gis, Dis, Ais, Eis) | D♯mE♯°F♯G♯mA♯BC𝄪° |
| E-molli 1 risti (Fis) | EmF♯°GAmBCD♯° |
| F-molli 4 bemollia (B, Es, As, Des) | FmG°A♭B♭mCD♭E° |
| Fis-molli 3 ristiä (Fis, Cis, Gis) | F♯mG♯°ABmC♯DE♯° |
| G-molli 2 bemollia (B, Es) | GmA°B♭CmDE♭F♯° |
| Gis-molli 5 ristiä (Fis, Cis, Gis, Dis, Ais) | G♯mA♯°BC♯mD♯EF𝄪° |
| A-molli ei ristejä eikä bemolleja | AmB°CDmEFG♯° |
| B-molli 5 bemollia (B, Es, As, Des, Ges) | B♭mC°D♭E♭mFG♭A° |
| H-molli 2 ristiä (Fis, Cis) | BmC♯°DEmF♯GA♯° |
Näin rakennat sävellajin soinnut
- Kirjoita sävellajin asteikon seitsemän säveltä (C-duuri: C D E F G A H).
- Lisää jokaiselle sävelelle terssi ja kvintti ohittamalla yksi asteikon sävel: C-E-G, D-F-A, E-G-H…
- Tarkista kunkin soinnun laatu: suuri terssi ja puhdas kvintti = duuri; pieni terssi = molli; pieni terssi ja vähennetty kvintti = vähennetty.
- Septimisoinnuille lisää myös septimi (ohita vielä yksi sävel): C-E-G-H = Cmaj7.
Tonika, subdominantti ja dominantti
Jokaisella soinnulla on funktio. Tonikasoinnut (I, iii ja vi) tuntuvat levolta; subdominanttisoinnut (ii ja IV) etääntyvät kotisoinnusta; dominanttisoinnut (V ja vii°) rakentavat jännitteen, joka haluaa purkautua kotiin. Siksi V–I päättää kappaleen.
Usein kysytyt kysymykset
Mitkä ovat sävellajin soinnut?
Ne ovat sävellajiin kuuluvat soinnut: yksi sointu jokaiselle asteikon sävelelle, rakennettuna vain tämän asteikon sävelistä. Useimmat kappaleet käyttävät pääasiassa oman sävellajinsa sointuja.
Mikä on duurisävellajin sointukaava?
I – ii – iii – IV – V – vi – vii°. Sävellajissa C-duuri: C, Dm, Em, F, G, Am ja B°. Kaava on sama kaikissa 12 duurisävellajissa; vain sävelet vaihtuvat.
Mikä on mollisävellajin sointukaava?
Luonnollisessa mollissa: i – ii° – III – iv – v – VI – VII. Koska mollin v vetää vähän, mollisävellajien kappaleet käyttävät yleensä duuri-V:tä (tai V7:ää) harmonisesta molliasteikosta.
Miten löydän kappaleen sävellajin?
Katso sointuja: sävellaji on se, jonka soinnuissa on lähes kaikki ne, ja kappale alkaa ja päättyy yleensä I-sointuun. Sointujen transponointi selvittää sävellajin soinnuista puolestasi.